Asian Cup

Tästä on jo hetki mennyt, mut haluan siitä huolimatta kertoa koska oli sen verran siisti kokemus :-) Tammikuun yhtenä lauantaina päästiin tosiaan Karoliinan kanssa todistamaan kun Australia kohtas Etelä-Korean ja about 50 000 ihmistä laulo yhteen ääneen Australian kansallislaulua Suncrop-stadiumilla. Asian cuppia pelattiin tänä vuonna siis Australian itärannikolla ja Brissyssäkin oli muutamia pelejä. Karo oli saanu meille huippuhyvät paikat stadionilta ja tunnelma oli ihan huikee koko pelin ajan! Meidän ja muiden aussikannattajien harmiksi ottelun ainoan maalin teki kuitenkin korealaiset.. Mutta ei sen niin väliä, aussit nimittäin voittii lopulta koko Asian Cupin!! Loppuotellussa nää samat maat kohtas ja Australia vei pelin jatkoajalla.

-Helena

tj 3

Helou! Se ois semmonen juttu et ens viikolla tää syksy ja nää peltomaisemat vaihtuu kesään ja miljoonakaupunkiin, aika hurjaa! Vaikka mulla on ollu monta viikkoa aikaa valmistautua tähän lähtemiseen nii oon silti ylläripylläri jättäny aika paljon tehtävää näille viimesille päiville. Kaikki tärkeimmät jutut on onneksi kondiksessa, lähinnä nyt vaan stressaan pienemmistä jutuista ja well, tuosta pakkaamisesta. Laukku on möllöttäny jo useamman päivän keskellä huoneen lattiaa ja en todellakaan tiiä miten tuun mahduttamaan sinne kaiken tarvittavan...

Nyt kuitenkin vähä urheilujuttuja: Viime viikonloppuna oli tosiaan mun tämän kauden ensimmäinen ja viimenen kisaviikonloppu pyöräsuunnistuksen parissa. Vuosi sitten kovan kolauksen saanu motivaatio on tossa kesän aikana vähän nostanu päätään sieltä kuopasta, ja kun jalka/selkävaivatkaan ei piinannu nyt fyssarin ansioista läheskään siinä määrin mihin oon menneinä kuukausina tottunu, niin päätin lähteä kokeilemaan osaanko enää mitään. No, lauantain kisan perusteella olisin voinu sanoa että en tosiaan osaa, koko suoristusta vois kuvata vaan täydelliseksi epäonnistumiseksi.

Kovin kauaksi aikaa en jaksanu tuota epäonnistumista jäädä murehtimaan, koska sunnuntaiaamuna oli vuorossa parisprintti ja päivällä peli. Sain viikon varotusajalla Susannan houkuteltua viestikaveriksi ja napattiinkin SM-pronssia! Aika hyvin Sussulta ensimmäiseksi pyöräsuunnistuskisaksi! Parisprinttiviestihän menee siis niin, että molemmat kiertää vuorotellen 3 rataa. Omiin suorituksiini oon suhteellisen tyytyväinen, koska niiltä megapummeilta vältyttiin :D Ensimmäisellä kierroksella tosin ketjujen lähteminen ja yks todella typerä virhe toi mun loppuaikaan noin 4-5 minuuttia lisää.. Toinen kierros meni ilman sen kummempia ongelmia ja viimesellä kierroksella sähläsin alussa ehkä 2 turhan minuutin verran.  

kiitos emmi kuvasta!

Mitalien kaulaan ripustamista en kerinny paljo jäädä odotelemaan, koska lähtöjen myöhentämisen takia mulla oli jäätävä kiire peliin. Suunnistuspaita vaihtu maaliin tultua pelipaitaan, heitin pyörän autoon ja kaahasin Seinäjoelle. Tilanne oli siellä sillä hetkellä 1-1, pistin nappikset äkkiä jalkaan ja suoraan kentälle.Voittohan sieltä tuli ja lopputulokseksi 4-2, vaikka mulla toki oliskin ollu paikkoja iskeä enemmänkin niitä maaleja. Mutta ei sen nii väliä, nimittäin tulos varmisti meille nousun kakkosdivariin!!!!!! Viime kesänä alotettiin naisten sarjojen pohjalta nelosdivarista, noustiin kolmoseen täksi kesäksi ja ens kesänä mennään kakkoseen! Tätä menoa ollaan siis vuoden 2017 kesällä liigassa ;D

Vaikka takana onkin nyt elämäni surkein kausi kaikkien niiden vammojen ja ongelmien takia, täytyy olla tyytyväinen tähän hyvään lopetukseen. Kun ottaa huomioon, et ensimmäinen osa kesästä meni järkyttävien kipujen kanssa elellessä 24/7, heinäkuussa olin neljä viikkoa urheilukiellossa, jonka jälkeen melkein toiset neljä viikkoa täydessä epätietoisuudessa siitä mikä vaivaa ja viimesen kuukauden oon menty eteenpäin fysioterapian ja hieronnan avulla, oon oikeinkin onnelinen siitä että tuli edes yks SM-mitali ja lopulta 29 viimeisteltyä maalia 18 ottelussa. Kuten taisin jo joskus aiemmassa kirjotuksessa mainita, on omalta tasolta alaspäin meneminen ollu henkisesti todellinen painajainen, jota en halua kyllä enää kokea kertaakaan. Toivoa en oo vielä ens kaudesta menettäny, koska pääsen nyt puoleksi vuodeksi treenaamaan oletettavasti aika hyviin olosuhteisiin. Jos kroppa kestää ja sairasteluilta vältyn niin ens kesänä isketään ja kovaa!

:D Pakko vielä esitellä meikän magneettikuvat: Oon nimittäin miettiny kauan että mikä tuo kolo/lovi tossa oikean jalan nilkan yläpuolella voi oikein olla? Musta se ei näytä normaalilta eikä sitä tossa vasemassa jalassa oo ja lisäks se on just siinä kohdassa mikä on kipuillu kaikista eniten, mikä se siis on??

Nyt adios tältä erää, meikä lähtee viettään joukkueiltaa!
-Helena

If you want something you've never had, then you've got to do something you have never done

Hellouu pitkästä aikaa taas! Parissa viikossa taas kerenny tapahtua vaikka ja mitä ja lähtöpäiväkin lähestyy jo kovaa kyytiä, tj 12! Toi Jenni Vartiaisen uusin biisi on soinu meikän soittolistalla viimeset pari viikkoa melkein repeatilla ja osaan sen jo ulkoa, heh. Kolahti kyllä ja kovaa!

Mun elämä on menny oikeastaan kesästä lähtien niin et viikonloppujen aikana tapahtuu kaikista eniten ja alkuviikon keräilen voimia kotona :D Elokuun viimesenä lauantaina oli perinteisesti tämän kylän vuoden suurin tapahtuma aka finsumäen markkinat, joista kävin lähinnä hamstraamassa lakuja.Venetsialaisiltaa vietettiin kaverin mökillä ja sunnuntai aamuna suuntasin Seinäjoelle maakuntaviestiin. Oli rastit multa sen verran hukassa ettei jääny siitä metsäretkestä paljon kerrottavaa jälkipolville.. :D 

Viime viikolla tuli vietettyä vähän aikaa myös pellolla perunakoneen päällä, hirrrveen hauskaa puuhaa. Pyöräilykilometrejäkin on tullu hankittua taas mukavasti. Mun aivan liian kauan kestäny painiskelu jalkavammojen kanssa alkaa olla näillä näkymin pian ohi, luojan kiitos. Sen jälkeen kun röntgenkuvista selvis ettei mitään ollu murtunu, oon käyny huomattavasti enemmän fyssarilla lyhyellä aikavälillä kun ennemmin ja suurin syy kaikkeen vaikuttaiskin olevan joku vika selässä, mahdollisesti välilevyssä. Ilonen oon siitä et syy vihdoin ja viimein näyttäs löytyneen, mutta se myös tulee tarkottamaan suhteellisen pitkää taukoa ja tiettyjen urheilujuttujen välttämistä kun australiaan pääsen. Tästä aiheesta riittäs asiaa taas ihan oman postauksen verran, katellaan josko saisin sellasen kirjotettua sit kun oon selvinny tästä viimesestä kisa/peli weekendistä.

Best friends are like stars, you don't always see them, but you know they are always there <3

Viime viikonloppu meni melkosen haikeissa fiiliksissä, sillä tuli aika sanoa heipat vuodeksi yhdelle parhaista kavereista. Janette lähti myöskin aupairiksi, mut vaan aivan eri suuntaan mihin ite oon menossa, nimittäin tonne jenkkilään. Käytiin viimestä kertaa pitkään aikaan porukalla Asian Dimondissa syömässä ja illalla suunnattiin Powerparkin päättäjäisiin. Sunnuntai-iltana treeneistä auringonlaskun aikaan kotiin ajaessa tuli kyllä tippa linssiin, kun iski tajuntaan kunnolla et nyt meidän porukka alkaa oikeasti hajoamaan eri puolille maailmaa. Mutta vaikka jokasella meidän poppoosta puhaltaa nyt uudet tuulet niin silti sanon, että tämä ystävyys on sen verran kestävää laatua ettei sitä pysty mitkään etäisyydet nujertamaan, vaikka sitä ois sitten se 14 000 kilometriä. Vaikka kuinka paljon odotankin lähtemistä ja kaikkia uusia kokemuksia, niin kyllä noita tyttöjä tulee niin kova ikävä ettei mitään järkeä! <3

Toinen porukka mitä tulee aivan varmasti myös jäätävä ikävä on mun futisperhe. Tänään oli taas tosi hyvä päivä, meillä oli kauden viimenen kotipeli ja voitettiin sarjakärki 6-0! Sunnuntaina on sit vuorossa viimenen koitos tältä erää. Nappikset on myös lähdössä ausseihin mukaan ja tarkotus ois sieltä löytää joukkue ja päästä pelaileen! Oon tehny taustatutkimusta ja mun tulevien kotihoodzien lähistöllä näyttäs olevan useampikin naisten joukkue, mutta minnekään en vielä oo kerenny ottaa yhteyttä. Katon nyt ensin et miten ton selän kanssa lähtee menemään. Tästä tekstistä tuli nyt melkonen sekasoppa mut sekasin oon muutekin kaikesta että ei sinänsä ihme :D Mutta palaillaan taas jossain vaiheessa, ja hei mulle saa myös jättää postausideoita!

-Helena

The secret to hapiness is to do what you like

Moikkamoii! Mulla on takana ensimmäinen viikko pitkästä pitkästä aikaa niin, et oon voinu treenata kunnolla. Talven heikohkon harjottelun jäljiltä kunto ei oo todellakaan missään huipussaan, mutta eiköhän tää taas tästä. Yleensä jaan treenaamiseni vaan valmentajalleni, mut nyt päätin raottaa tuota osaa elämästäni vähä laajemmin tänne bloginkin puolelle. Tältä siis näytti tämä treeniviikko :

MAANANTAI 

-2h pitkä pyöräily  

-18 min verryttely salille pyörällä  

-n. 45 min käsitreeni 

-18 min verryttely kotiin 

Oli aika pyörä-painotteinen päivä, sain nimittäin viime viikonlopun pelissä vähän damagea jalkoihin, niin aattelin pitää maanantain lepoa juoksemisesta.

TIISTAI

-liikuntadiplomin testit 50m ja 1500m 

-1,5h futis

Kävin vihdoin ja viimein suorittamassa mun liikuntadiplomin valmiiksi ja no, ajoilla en kyllä paljon voi leijua.. :D Joka tapauksessa 100% sain molemmista, ja se nyt olikin tavoite, eikä niistä ajoista sen enempää. Penikat sain ainakin taas erittäin kipeiksi tuolla urheilukentän tartanilla juoksusta, vaikka hieronnasta oli tiistaihin mennessä vasta viis päivää....

KESKIVIIKKO

-10km pk juoksu

-1h jumppa

Oon pitänyt yhtä jumppaa kerran viikossa koko talven, ja nää keskiviikko illat onkin menny aina kevyen lihaskunto/venyttelyn merkeissä. Ihan buenoa hommaa!

TORSTAI

-1h pk pyöräily

-1,5h futis

PERJANTAI

-suunnistus vk, yhteensä n.1h

-sali 45min

Perjantaina olin suunnistamassa ekaa kertaa puolen vuoden tauon jälkeen! Ei ehkä mikään maailman paras idea ollu mennä tekemään sitä treeniä Simpsiön metsiin, mutta noin pitkän tauon jälkeen ei edes haitannu, vaikka rastit olikin aika hukassa.

LAUANTAI - lepopäivä 8)

Suunnittelin käyttäväni tän lepopäivän kaikkien "tärkeiden" asioiden hoitamiseen, mutta koska oli niin ihana sää, niin olinkin koko päivän vaan ulkona, enkä saanu mitään aikaseksi :D Kävin kävelylenkillä ja pomputtelin palloa pihassa, en mitään sen ihmeellisempää.

SUNNUNTAI

-futistreenit 1,5h

Viime yön unet jäi syystä x vähän vähille, joten oli aika kevyttä treenailua tänään mulla. Tarkotus olis kuitenkin vielä tässä illalla lähteä kevyelle juoksulenkille, abouttiarallaa 5-6km.

Sellanen viikko treenejen osalta tällä kertaa. Vaikka penikkatauti on ilmeisesti päättäny ettei jätä mua ikinä rauhaan(kipu on vaan tunne ja sitä rataa..), niin silti ollu kivaa treenailla kun aurinko paistaa ja linnut laulaa, heh. :D  Ens viikolla alkaakin sit suunnistuksen kisakausi mun osalta Espanjassa, jaiks!!

-Helena

May memories

Helou! Unohdin ihan kokonaan toukokuussa julkasta nää kuvat yhdeltä viikonlopulta, jollon tuli kierrettyä puoli Suomea kisapaikalta toiselle :D  Nythän tosta on aikaa melkein jo kahden kuukauden päivät, mutta nää kuvat oli sen verran kivoja että halusin ne tuolta arkistojen kätköistä kaivaa tänne!

Eka stoppi oli Mikkelissä. Taisi olla kesän ensimmäisiä lämpösiä ja ihania auringonlaskuiltoja. :-)

noi espanjasta ostetut shortsit on niin mun tän kesän lempparit!

ja taivas muuttu koko ajan ihmeellisemmäks

Seuraavana päivänä oli vuorossa SM-sprintin karsinta & finaali, joissa taisin molemissa olla 9. Penikat ei oikeen tykänny kovalla juoksemisesta, mutta jotenkin siitä selvittiin. Mikkelin torilta suunnatiin kiireellä Lahteen, minne mun muu joukkue oli saapunu jo aikasemmin bussilla, ja kerenny jo pelinkin alottaa. Autosssa siis suunnistuskamat vaihtu pelivaatteisiin, pikaset verryttelyt pelipaikalla ja suoraan kentälle. Jaloissa paino ja pallo ei vaan menny maaliin, nii harmittava tappiohan sieltä tuli. Se kun saatiin analysoitua niin suunnattiin kohti Ikaalisia nukkumaan.

Seuraavana aamuna oltiinkin sit jo Jämillä pyöräsuunnistamassa. Kyseessä oli MM-katsastukset, jotka ois menny oikeinkin hyvin jos pyörä ois pysyny ehjänä... Säädin sitä sielä metässä varmaan jonkun 10 minuuttia että se siitä kisasta. Sununntai iltana taisin vielä raahata itteni futis treeneihin, että tälläne kevyt viikonloppu :-D

Jämin taivaalla pörräs samaan aikaan toodella suuri ilmalaiva, joka näytti ihan leijuvalta jumbo-fisulta!

porojakin löyty :-)

kattokaa ny kuinka suuri se on!

Kotiuduin muuten eilen Vuokatista takasin tänne lakeuksille, että siitä sit myöhemmi lisää :)

it's more than just a game

Moikkamoi! Täällä kirjottelee yksi erittäin väsynyt tyttö, vaikka nukuin tänään 4 tunnin päikkärit.. Aikaa ei oo paljon jääny blogille nyt alkulomalla, koska mulla oli vasta eilen ensimmäinen lepopäivä urheilusta koko loman aikana, wuhuu! Treenattu siis on, ehkä vähän liikaakin. Meillä on ollu kymmenen päivän aikana 5 peliä, joista viimeset kolme peräkkäisinä päivinä. Ja huomenna taas♥ Palautumisesta oon yrittäny pitää huolta uimisella, venyttelyllä ja höntsälenkkeilyllä :)

Vähintäänkin 80% mun ajatuksista kuluneen 10 päivän aikana on liittyny tavalla tai toisella jalkapalloon. Ja periaattessa sen loputkin 20% takaraivossa on ollu kokoajan jotain siihen liittyvää mielessä. Esimerkiksi aamulla ensimmäisenä kun heränny niin eka ajatus on ollu että tänään pelipäivä, päivän keskittyny siihen että on tankannu nestettä ja syöny riittävästi ja oikein ja sit pelin jälkeen keskittyny vaan palautumiseen ja miettimään mitä olis pitäny tehä toisin. Voin siis sanoa, että oon ihan todella eläny vaan jalkapallolle tähänastisen lomani :-)

Pelit on menny hyvin vaihtelevasti: on tullu pari voittoa, pari tappiota ja tasurikin. Oon analysoinu näitä pelejä itteni ja joukkuekavereiden kanssa jo ihan riittävästi, niin säästän teidät täällä nyt niiltä. Välillä mun on jopa pitäny käydä vähän potkimassa kiviä sen tutuksen lievittämiseksi kun pallo ei vaan oo menny maaliin sillon kun ois pitäny, mutta parempia päiviä tässä odotellessa. Sen siitä saa kun elää aina niin tunteella peleissä mukana. :D

Aikasemmin oon pitäny futista vaan sinä kakkoslajina suunnistuksen rinnalla. Kelkka on kuitenkin kääntyny ;D Tällä hetkellä metässä juokseminen häviää 100-0 futikselle, jota saan tehdä parhaan joukkueen kanssa. Suunnistamassa oon aina yksin, mutta kentällä mulla on aina kokonainen joukkue kasassa. Tänä viikonloppuna kun kaikki maailman muut suunnistajat kokoontuu taas Jukolaan, niin mä lähen tällä kertaa pelaan mun teamin kanssa Lahteen. Asiat pitää laittaa aina joskus tärkeysjärjestykseen :) 

Mun tarkotus oli tulla kertomaan kuulumisiani ja mikä tulos? :D  Football! Jep, mutta mulla ei ihan totta mitään muuta mielessä, kun töistä ja epävarmoista juhannussuunnitelmista en viiti sen enempää selittää. Tänään olin kattelees miesten peliä ja huomenna on sit oma naisten peli taas vuorossa, tulkaa kattoon puoli 8 kaikki Kauhavan suunnilla liikkuvat! Lauantaina sit vuorossa se Lahti ja vipa b-tyttöjen peli tälle kierrokselle. Nyt moi, aamulla kutsuu taas siivouskärry!

-Helena 

things happen

Niin. Ensimmäinen kesälomaviikko alkoi kesäfiilistelyjen sijaan itteni keräilyllä. Kaikki kun ei aina mee suunnitellusti ja things happen. Nyt kaikki on periaatteessa hyvin, vaikka mieli ei ehkä ookaan vielä täysin toipunu sunnuntai-illasta. Mutta elämä jatkuu :)

En halua kertoa tästä sen enempää täällä, mutta oli pakko kertoa ettei täälläkään elämä oo aina niin ruusuista kun saattaa blogista ehkä ymmärtää. On kyllä totta, että mulla on ollu hyperupee kevät takana, mutta nyt joku korkeampi voima halus muistuttaa mua taas siitä, kuinka äkkiä kaikki voi ehkä joskus muuttua ja myös siitä, kuinka tärkeitä jotkut ihmiset onkaan. :): Jotkut asiat vaan vaikuttaa muhun yllättävän paljon, joskus jopa niin paljon etten pysty paljon muuta ajatella. Mutta mitään hätää ei enää siis ole :)

  Lauantai oli  kuitenkin mukava ja erittäin juhlientäyteinen päivä, kävin mm. tutustumassa seitsemään erilaiseen kakkupöytään ja pysyin melkein aikataulussakin vaikka tiukkaa teki. Niin ja olihan meillä hauska iltakin, joskin ne miljoona hyttystä olis voinu olla jossain muualla kun meidän kimpussa. Sunnuntaina vuorossa oli sit siskojen valmistujaisia ja futispeli.



Tällä viikolla mulla alko kesätyöt. Herään joka aamu kuuden aikoihin, herättelen itteni pyöräilemällä työpaikalle ja kotiin pääsen jo puolen päivän jälkeen, mikä sopii mulle paremmin kun hyvin. Käyn siis siivoilemassa terveyskeskuksessa ja yhdessä vanhusten kodissa nyt koko kesän ajan. Nää pari ekaa päivää on menny vähän niin ja näin, kun yöunet on jääny syystä x vähän vähiin ja on paljo uusia juttuja mitä pitää osata ja muistaa.

ahahahah tuo mun kukkaistyttökuva ::')

Pari ensimmäistä kuvaa oli sunnuntailta ja kuvissa oleva mekko on Etelä-Afrikan aarteita. Päättärimekon ostin nellystä ja se oli nyt ekaa kertaa käytössä. Lisää näitä kuvia niin lauantain kun sunnuntain juhlista tulossa myöhemmin :)



-Helena