keskiviikko 22. lokakuuta 2014

iltarasteilla Ausseissa

Ennen kuvia koaloista ja kenguruista ja viime viikonlopun huipusta reissusta Surfers Paradiseen, haluan kirjotella tänne mun ensimmäisestä suunnistusreissusta tällä puolella maapalloa! Oli muuten mielenkiintonen kokemus! Rupesin vihdoin viime viikolla tutkimaan netissä tarkemmin tän alueen suunnistusmahdollisuuksia ja ilokseni bongasin sieltä heti mua lähimmän seuran iltarastikalenterin.  Otin kyseiseen seuraan yhteyttä ja mut toivotettiinkin heti tervetulleeksi seuraaville iltarasteille - ja sinnehän mä sitten viime keskiviikkona ensimmäistä kertaa suuntasin! Olin vähän myöhässä ja missasin yhteislähdön, mutta lähtöpaikan löydyttyä paikalla oli pari järjestäjää, jotka sit kerto ohjeisti lyhyesti mulle miten homma toimii. Ei ollu ihan sitä mihin on kotona tottunu :D 


Valittavana oli joko lyhyt (n.3km), keskimatka (5km) tai pitkä (7km) ja riippumatta siitä minkä radan valitti, kaikki sai samanlaisen kartan jossa oli 20 rastia. Sen mukaan minkä radan valitti, piti kiertää tietty määrä niistä kaikista rasteista haluamassaan järjestyksessä - mä menin keskimatkan ja siinä piti käydä 12 rastilla. Pitkän valinneet kierti 16 rastia ja lyhyen 8 rastia. Normaalisti kun on tottunu et rastit kierretään tietyssä järjestyksessä niin tää on kyllä hauskaa vaihtelua! Pitää miettiä et mitkä rastit on nopeiten ja helpoiten otettavissa. Tajusin tän vasta tosiaan sit ku olin saanu kartan käteeni ja meinasin juosta suoraan ykkösrastille. Onneksi siinä matkan varrella oli 5 rasti ja leimasinkin sen ekana ja jatkoin siitä sit. Tässä alla on meikän reitti:


Täällähän tulee pimeä jo tosi aikasin, enkä tiedä mitä ajattelin kun lähdin ilman lamppua suunnistuspaikalle, mut sain onneksi järjestäjiltä otsalampun lainaan. Kompassikin on kotona Suomessa, mut en sitä ainakaan tuolla kerralla tarvinnu ja pitää nyt ainakin toistaiseks yrittää jatkossakin selvitä ilman sitä. Ja ihan hyvinhän tuo tosiaan meni - olin keskimatkan nopein jee! :D Mulla meni tuohon 28 minuuttia. Juttelin tän toiseksi nopeiten radan kiertäneen miehen kanssa ja hän oli ottanu vähä eri reitinvalinnan kun mä. Sama mies kerto muuten käyneensä Suomessa fin5:sella pari vuotta sitten! Rastilippuja täällä muuten ei ollu, vaan rastipisteessä oli pelkästään leimasin maassa. Mulla meni about puoli rataa tajuta, et ne leimasimet on aina valotolppien kohalla, aluks en meinannu aina huomata niitä. Anyway tää on kyllä hauskaa hommaa ja hyvää treeniä! Normaalisti mulla vaan on joka toinen keskiviikko vähän pitempi työpäivä, minkä takia en sit pääse osallistumaan kun joka toinen viikko, mut tää viikko sattuu oleen poikkeuksellinen mun hostäitin työjuttujen takia niin pääsenkin taas tänä iltana paikalle, jeii! Tästä pääsee vielä viime viikon tuloksiin.  

-Helena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti